Tutustumista uusiin kavereihin

Tänään päivällä oli tarkoitus tutustuttaa Helli Heidiin. Tämä sujui täysin ongelmitta, koska hän oli nähnyt Heidin eilen jo vilaukselta. Sitten hetken leikittyämme ja valokuvattuamme päätimme hakea mukaan Heidin koiran, valkoisen ja hurmaavan bischonin Ilonan. Se olisi Hellin ensimmäinen vieras koira johon hän tutustuisi, jollei sisaruksia ja emoa laskettu mukaan. 

Koirat olivat melkein samankokoisia tässä vaiheessa, -Ilona ehkä hieman isompi. Mutta se ei vilkasta ja iloista Helliä haitannut. Aluksi tutustuminen oli hidasta, ja kumpikin hieman vierasti. Mutta kun leikit lähtivät käyntiin, niin loppua ei meinannut näkyä laisinkaan. Veimme koirat takapihallamme olevaan leikkikehään, jossa sitten päästimme ne vapaiksi. Helli yritti koko ajan saada leikkiin mukaan Ilonaa, joka ei niin kauhean innostunut asiasta ollut. Hän yritti kyllä myös pentumaisesti pureskella Ilonaa, mm. korvista ja hännästä, mutta onneksi Ilona näytti hienovaraisesti kaapin paikan. Kävimme lisäksi pienellä lenkillä alaristeyksessä, ja Helli juoksi koko matkan. Kun auto tuli vastaan, niin hän istui kiltisti paikoillaan katomassa. Olen ylpeä pienestä Kultavauva-Hellistäni.

Menimme vielä hetkeksi kaikki sisälle, jossa helli ja Ilona jatkoivat leikkitappeluitaan. Ajatus kävi mielessä, että ehkä on jo tarpeeksi leikitty. Niimpä kun Heidi yritti saada Ilonaa lähtemään, niin Helli nappasi tätä hännästä kiinni, eikä päästänyt irti! Siinä sitten Heidi yritti saada Ilonaa eteenpäin ja minä Hellin irroitettua, mutta tämäpä piti uudesta leikistä eikä heville luovuttanut. No, Heidi ja Ilona lopulta sitten lähtivät, mutta Helli oli tietenkin ihan ylikierroksilla. Tyttönen vaan mennä riehui, vaikka näki että silmät lerputtivat ja askel painoi. Lopulta saimme hänet rauhoitettua ja hän nukkui kuin uppotukki parisen tuntia.

Sitten illalla herätessä tuttavakoira, Mokoma -niminen rottweiler tuli ulos moikkaamaan. Helliä hieman peljästytti niin isokokoinen kaveri. Mokoma istui kärsivällisesti maassa, ja Helli oli sylissäni maassa parin metrin päässä Mokomasta. Välillä hän uskaltautui itse hieman hivuttautuen eteenpäin nuuhkimaan, välillä hän hyppäsi takaisin syliin täristen. Ensi kerralla hän varmaan uskaltautuu mennä jo nuuhkimaan läheltä, kun on hieman kokokin kasvanut. :D

Kaikki on mennyt ylipäätään hyvin koko ajan, paremmin kuin luulin. Hän osaa jo mm. kävellä hihnassa ihan kohtalaisen hyvin, mitä en vielä ollut odottanutkaan. Ainut ongelma on, että malttamaton Helli pistää aivan kaiken suoraan suuhunsa, ja tästä onkin paljon vaivaa ja vastusta ulkona. Huomenna aikoisin jäädä yksin Hellin kanssa kotiin muutamaksi tunniksi, kun muut lähtevät Kuralan kylämäkeen. Piipahtamaan Helliä katsomaan sillävälin tulee varmaankin ystäväni Rita. Saas nähdä, miten huominen menee. (;

Ps. vielä hieman näitä ihania kuvia

~Ronja

 

Kuvia eilen ja tänään



Eka päivä uudessa kodissa

Ja sitten kävimmekin hakemasssa Hellin jo sunnuntaina. Automatkalla hän itki lähes koko ajan, mutta rauhottui kun pääsi sisälle. Kaikki meni hyvin päivällä, hän nukkui, leikki, söi ja kävi hieman ulkonakin. Se on kiva, että hän on hyvin sosiaallinen jo pentuna, antoi kaikkien rapsutella ja paijata, ja selkeästi luotti kaikkiin ja hyväksyi uuden laumansa. Ainut ongelma oli "suullatutkiminen" eli kaikki ruoho, kivet, kävyt, vaatteet, kengät ja ihmisetkin hän ottaa tutkimukseen hampaillaan.

Mutta sitten tuli yö. Tarkoitus oli nukkua patjalla hänen vierellään koko yön, mutta joskus kello kahdentoista ja yhden välissä tämä aloitti oksentamisen, jota tekikin sitten parisen kertaa noin puolentunnin sisällä. Hän tärisi, ja selvästikkin pelkäsi koska oli tämän lisäksi ihan uudessa paikassa. On kai sanomattakin selvää, että olin huolissani. Mieleemme tuli, että jos hän oli syönyt jotain sopimatonta ulkona, vaikka vahdimmekin tarkoin silmin koko ajan. Lääkehiiltä meillä ei ollut, annoimme piimää, jota hän joikin sitten paljon. Soitimme sitten keskiyöllä päivystävään eläinlääkäriin, joka veikkasi, että se olisi syönyt ruohoa pihalla. Kaiken tämän jälkeen hän simahti, kuin saunalyhty. Loppuyö meni rauhallisesti, joskin hän heräsi jo puoli viideltä aamulla...

Olen siis ihan rättiväsynyt, nukuin kaiken kaikkiaan suurin piirtein kaksi tuntia yön aikana. Päivällä menimme peuhaamaan aitaukseen, jonne Heidi ja pikkusiskoni kaveri tulivat koiraa katsomaan. Helli käyttäytyi todella hyvin ylipäätään. Tarkoitus olisi vielä viikonlopun aikana tutustuttaa hänet Heidin koiraan Ilonaan. :D

Ps. Kuvia en saa lisättyä (?) laittelen niitä myöhemmin (;

~Ronja

Helliä katselemassa

Oli kasvanut PALJON viikossa. Ja pieni uhmaikä käynnissä, -kaikkea eteentulevaa pitää jäystää ja sisarusten kanssa on aivan pakko kärhämöidä lähes tauotta (; 

 Helli sylissä...

...Ja syömässä ruohoa :D

Shanimal Benedetto

 Kuvassa Helli näyttää kieltä (:

Olemme halunneet koiraa jo kauan. Pikkuhiljaa aloimme miettimään, millaista olisi jos meillä olisi koira. Siitä se sitten lähti. Koko perheellä oli yhtäkkiä kauhea koirakuume, ja alettiin etsimään tietoa rodusta, joka olisi keskikokoinen ja vähäallergisoiva. Ensiksi mietittiin espanjanvesikoiraa. Soitimme puheluita ties mihin kenneleihin, ja haimme tietoa ja kuvia netistä lähes 24/7.

Sitten eräänä päivänä juttelin kaverini kanssa asiasta. Hän sanoi, että tuntee espanjanvesikoiran, jota voisimme varmaan mennä katsomaan. Soitimme omistajalle, ja paljastui, että koira olikin Lagotto Romagnolo rodultaan. Omistaja suositteli rotua lämpimästi, ja pääsimme katsomaan tätä koiraa- Lolaa.

Saimme kuulla, että Lolalle oltiin teettämässä pentuja. Se oli iloinen uutinen :) Varasimme ja silloin pennun, ja tytön jos sellaisia sattuisi tulemaan. Sitten odottelimme ikuisuuden (tai siltä ainakin tuntui), että pennut syntyisivät.

Kaksi tyttöpentua ja kaksi poikapentua syntyivät vappuna 2011. Odottelimme malttamattomina, milloin pääsisimme katsomaan heitä.

Olemme käyneet vierailemassa nyt yhteensä neljä kertaa, kuva viimeisimmältä kerralta. Päätimme ottaa toisen tytöistä, ja nimesimme sen Helliksi jo kun näimme ensikerran. Hän ei tietenkään vielä tunnistanut omaa nimeään :D Hellin virallinen nimi on Shanimal Benedetto, jonka hän sai ensimmäisen eläinlääkäritarkastuksen yhteydessä.

Odotamme ja odotamme (edelleen), ja Helli onkin nyt tulossa maanantaina, 20.6. eli kolmen yön päästä. ♥